sunnuntai 15. elokuuta 2010

Viikko ennen valaa

Sotilasvala vannotaan 30.8. Kauniaisissa, eli ensi viikoksi on tiedossa runsaasti sulkeisia. Vietin kuluneella viikolla myös ensimmäiset VMTL päiväni (vapautus marssi, taistelu ja liikuntakoulutuksesta) kun heräsin maanantaina karseaan kurkkukipuun ja kuumeiseen oloon. Nuo 3 päivää olivat tähän mennessä kurjimmat ja turhimmat päiväni paratiisisaarella, kun jouduin kävelemään porukan mukana ja sitten istumaan ja katsomaan vierestä kun muut touhusivat, yritä siinä nyt parantaa flunssaa sateessa istumalla.

Suosittelen myös ehdottomasti kaikille juomarakon ostamista mikäli kesää intissä viettää, ja miksei muutenkin. 05 mallin tetsareista löytyy selkäpuolelta tasku johon tuo rakko sujahtaa, on huomattavasti mukavampaa juoda vettä ilman että tarvitsee kaivaa kenttäpulloa tetsarin taskusta.

Ollaan jo tutustuttu omiin upseerikokelaisiimmekin, suurin osa on todella mukavia ja kärsivällisiä, mutta pari mätää omenaa mahtuu siihenkin joukkoon. On tullut huomattua monesti että hommat opitaan paljon paremmin ja kaikkien hermoja säästäen kun sekaan laitetaan tietty määrä huumoria ja rentoa asennetta, pelkästään huutamalla ja rautalankaa vääntämällä saadaan aikaan vain paskoja taistelijoita.

Ajattelin koota tähän muutamia mokia ja sattumuksia jotka yleensä ovat vain herättäneet hilpeyttä, silti joissain tapauksissa on tullut sanomistakin.

- Puhuttelin kokelasta "herra alokas.."
- Ammuin sarjaa ampumaradalla kun kersantti istui selkäni takana.
- Istuttiin tuvassa ja aikaa aamupalalle siirtymiseen oli muistaakseni 3 minuuttia, kun huomasin että minulla oli vielä suihkusandaalit jalassa.
- Puhuttelin vänrikkiä alikersantiksi
- Suosittelen vetämään lahkeita ylöspäin korkeaan polviasentoon mentäessä, itse en vetänyt ja sauma repesi haaruksista polveen asti.
- Lomille lähtiessä varusmieskorttini näytti kadonneen, ilmoitin vänrikille, joka päästi minut sisään yksikköön etsimään korttia, ilmoitti sotilaspoliiseille nimeni jotta pääsen lomilta takaisin, ja kun korttia ei löytynyt mistään annoimme asian olla. Lähdin kävelemään portille päin ja huomasin että kortti oli lompakossani. Hävetti.
- Ase varmistamattomana telineeseen, rangaistuksena minun piti kirjoittaa 100 sanan tarina siitä, miksi aseeni oli varmistamaton.

Useimmat pienet kommellukset tosiaan herättävät lähinnä hilpeyttä, silti pieneltä tuntuvat asiat ovat joskus hyvin vakavia, eli turha pelleily kannattaa jättää vähemmälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti